Kajaanin Golf ry 1983 – 2008 
Olen tutustunut tätä historiikkia tehdessäni saatavilla olleisiin Kajaanin Golfseuran vuosikokousten ja hallitusten kokousten pöytäkirjoihin sekä lehtileikkeisiin. Lisäksi olen keskustellut ja saanut kommentteja mm. seuraavilta seurassa vaikuttaneilta henkilöiltä ja yhteisöiltä: Pentti Hoskio, Ossi Kangasniemi Timo Leppänen, Eero Lukka, Jorma Niemi, Paavo Pentikäinen, Matti Penttinen, Paavo Pitkänen, Pekka Räihä ja Taisto Valtanen. Lisäksi sain tutkittavakseni Taisto Valtasen hallussa olleet asiakirjat ja laajan kokoelman kentän rakentamiseen liittyviä valokuvia. Monet kiitokset edellä mainituille. Erityisesti Ossi Kangasniemen kommentit ja korjausesitykset ansaitsevat erityiskiitoksen. Lisätietoja olen saanut mm. Patentti-ja rekisterihallituksen ylläpitämästä yhdistysrekisteristä. Tämä historiikki on kirjoitettu golfseurasta. Kajaanin Golf Oy:n historiikin kirjoittanevat sen toiminnassa mukana olleet henkilöt.
Historiikin lopussa on luettelo seuran toimintaan vaikuttaneista henkilöistä. Nimen perässä on mainittu sivunumerot, joilla nimi esiintyy.
Historiikin valokuvat ovat Jaakko Sarlinin ja Taisto Valtasen arkistosta.
Kajaanissa kesäkuussa 2008
Jaakko Sarlin
Golf on eräs maailman vanhimmista palloilulajeista. Ensimmäinen maininta golfista löytyy Skotlannin parlamentin dokumenteista vuodelta 1457. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että golf on alkujaan kehittynyt flaamilaisesta pelistä, jota pelattiin 1400-luvulla Isossa Britanniassa. Toiset taas pitävät golfin alkumuotona paimenten leikkisää kilpailua, jossa he löivät pieniä kiviä omilla sauvoillaan.
Tutkijat pitävät kuitenkin Skotlantia paikkana, jossa golf kehittyi nykyiseen muotoonsa.
Sen aikainen kuningas Jaakko II halusi kieltää golfin, koska pelättiin sen vievän liian paljon aikaa sotilaallisista harjoituksista. Tästä voidaan päätellä, että golfilla oli jo tuolloin vakiintunut ja laaja kannatus.
Peli pysyi skottilaisten huvina aina Englannin kuningas Jaakko VI asti, jolloin hän toi pelin mukanaan Skotlannista.
Vuonna 1754 perustettiin St Andrews nimiseen kaupunkiin maailman tunnetuin golfseura The Royal and Ancient Golfclub (alkuperäiseltä nimeltään The St Andrews Sosiety of Golfers). Sen johdolla eri sääntöjä yhtenäistettiin ja täyden golfkierroksen pituudeksi sovittiin 18 reikää, joka on pysynyt muuttumattomana Tällä kunnianarvoisella seuralla on edelleen huomattava sananvalta golfin sääntöihin liittyvissä asioissa.
Golf rantautui Manner-Eurooppaan ranskalaisten mukana, kun he perustivat ensimmäisen kenttänsä v. 1857.
Golf on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa. Yksistään Yhdysvalloissa on n. 20 miljoonaa golffaria. Japani on myös suuria golfmaita.

Suomeen golf tuli 1900-luvulla. Professori Tahko Pihkala vieraili ”Jenkkien” maassa 1928. Matkallaan hän tutustui eri urheilulajeihin mm. golfiin. Silloin arvioitiin, että n. 2 miljoonaa amerikkalaista pelaa golfia. Tahko kuvaa hyvin golfin luonnetta ja toteaa matkakertomuksensa lopussa, että golfista ei ole vielä Suomeen, ”toistaiseksi liian köyhä maa ja kansa”. Korkeintaan voitaisiin joillekin tasaisille nummille ja harjuille järjestää golfkenttiä englantilaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi
Onneksi Tahko oli väärässä. Nimittäin 4 vuotta tuon kirjoituksen jälkeen perustettiin Suomeen ensimmäinen golfseura, Helsingin Golfklubi, vuonna 1932. Suomen tunnetuimpia golfiin harrastajia oli Suomen marsalkka Mannerheim. Mannerheim on tiettävästi pelannut Talissa 1933. Hänen golfmailansa ovat vielä nähtävänä Helsingissä Mannerheim-museossa.
Muista vanhoista golfseuroista voisi mainita Viipurin golfseuran, joka sijaitsee Lappeenrannassa (perustettu 1938) ja Kokkolan golfseuran (perustettu 1957) sekä Auran golfseuran Turusta(perustettu 1958). Suomen Golfliitto perustettiin 8.3.1957.
Alkuun golfin harrastajien määrät lisääntyivät hitaasti aina 1980 luvulle asti, jolloin todellinen ryntäys golfkentille alkoi. Viime vuoden lopussa Suomessa oli jo yli 120 000 asian harrastajaa.
Kainuussa alkoi golf 1990-luvun alussa, jolloin Kainuuseen rakennettiin runsaan vuoden sisällä kolme kenttää. Kajaanista löytyi kuitenkin jo muutamaa vuotta aikaisemmin pieni joukko ennakkoluulottomia golfkärpäsen puremia ihmisiä. Tähän golfin pioneerien joukkoon kuuluivat ainakin Paavo Pitkänen, Eero Lukka, Jorma Niemi, Pentti Hoskio, Ari Lavento ja Erkki Vähämaa. Koska Kajaanissa ei vielä ollut silloin kenttää, löivät he palloa Vimpelin laaksossa nykyisen hiihtomajan alapuolella olevalla niityllä.
Osa heistä kävi pelaamassa Kokkolassa ja Oulussa, jossa tuolloin oli jo kenttä. Kuulemma myös Oulujärven laakeita rantahietikoita käytettiin pelipaikkoina.
Kajaanin Golf ry perustettiin kuitenkin jo 1983, vaikka kentästä ei ollut vielä tietoakaan. Perustamisen sopimuskirja allekirjoitettiin 4.10.1983. Sen allekirjoittivat Vesa Nurmenniemi, Anneli Nurmenniemi ja Eero Lukka. Yhdistysrekisteriin lähetetyssä ilmoituksessa, joka oli päivätty 16.11.1984 yhdistyksen nimenkirjoittajiksi oli merkitty Vesa Matti Nurmenniemi puheenjohtaja, Rajamäki Pentti Antero rahastonhoitaja ja Nurmenniemi Anneli Inga sihteeri. Hallituksen jäseniä olivat tässä ensimmäisessä ilmoituksessa:
Yhdistysrekisteriin Kajaanin Golf ry merkittiin 15.1.1986.
Seuran perustamisvuonna oli Suomessa 5060 golfin harrastajaa. Seuraavina vuosina alkoi harrastajien määrä lisääntyä melkein räjähdysmäisesti. 1988, kun seura oli 5-vuotias, oli pelaajia 16452 ja vuoden 2007 lopulla jo yli 125 000.
Nurmenniemen (pj 1983-1984) muutettua Kajaanista, puheenjohtajaksi tuli hänen jälkeensä Paavo Pitkänen (1985-1986) ja Jaakko Talsi (1987-1989). Talsin Kajaanista muuton jälkeen hänen tilalleen tuli Paavo Pentikäinen(1990). Pentikäisen jälkeen vuoroon tuli Hannu Kalermo (1991-26.4.93). Hannu Kalermo kuoli yllättäen 26.4.1993 ja loppuvuoden puheenjohtajuutta hoiti varapuheenjohtaja ja seuran kapteeni Jaakko Sarlin. Hannu Kalermon kuolema oli suuri menetys seuralle. Sarlinin jälkeen puheenjohtajina toimivat Timo Leppänen (1994-2000). Matti Penttinen (2001-2007) ja Heikki Heikkonen (2008 alkaen).
Seuran perustamisen jälkeen ruvettiin suunnittelemaan omaa kenttää. Priimusmoottoreina voidaan pitää ainakin Paavo Pitkästä ja Eero Lukkaa. He käynnistivät kentän paikan etsimisen.
Saatujen tietojen mukaan kaupunki tarjosi yhtenä vaihtoehtona Purolan ja Lohtajan välissä, kaupungista katsoen viitostien oikealla puolella olevaa aluetta. Se paikka todettiin kuitenkin liian ahtaaksi. Sopivampi paikka löytyikin sitten Syväojan varrelta, kentän nykyiseltä paikalta. Sen kaupunki vuokrasi perustettavalle golfyhtiölle. Tämän 44,3 ha:n alueen vuokrasopimus allekirjoitettiin 21.6.1988.

Golfkentän ykkösväylän näkymä ennen kentän rakennustöiden aloittamista
Kentän rakentaminen käynnistyi toden teolla, kun 30.10.1987 perustettiin työryhmä, johon valittiin seuraavat henkilöt:
Työryhmän tehtäväksi annettiin valmistella kentän rahoitus ja laatimaan yhtiöjärjestys.
Kajaanin Golf oy perustettiin 29.6.1988.
Pentti Hakulinen tuli Kajaanin kaupungin johtajaksi 80–90-lukujen vaihteessa. Hänellä oli golf harrastuksena jo aikaisemmin ja hän vaikutti paljon golfin leviämiseen Kajaanissa ja koko Kainuussa.
Hakulinen toimi myös seuran ensimmäisenä kapteenina vuosina 90–91
Golfkentän suunnittelijaksi valittiin turkulainen arkkitehti Pekka Sivula, jolla oli jo runsaasti kokemusta kenttien suunnittelusta. Suunnittelusopimus allekirjoitettiin 9.11.1988. Suurimpina taustavaikuttajina ja myöhemmin osakkeenomistajina olivat: Kajaani Oy, Kainuun Sanomat Oy, Autohenrik Oy ja Kajaanin kaupunki.

Tuleekohan tästä mitään? Alkaa näyttää jo golf-kentältä
Tässä on kerrottu Golf Oy:n historiasta, mutta sitä ei oikein voi sivuuttaa, koska Golf Oy:n ja Golfseuran yhteistoiminta on hyvin tiivistä ja intressit yhteisiä ja niissä puuhaavat usein samat henkilöt molemmissa yhteisöissä.
Kajaanin golf oy:n ja Kajaanin golf ry:n kesken solmittiin yhteistoimintasopimus ja valittiin yhteistoimintaryhmä. Sopimuksessa määriteltiin kummankin osapuolen roolit.
Yhteistoimintaryhmään valittiin Hannu Kalermo ja Eero Lukka Ry:n puolelta ja Paavo Pentikäinen, Timo Halonen ja Taisto Valtanen Oy:stä.
Golf Oy:n toiminnanjohtajina ovat olleet Teuvo Makkonen, Taisto Valtanen, Ilmari Niskanen ja Ossi Kangasniemi. He ovat olleet aktiivisesti mukana myös seuran toiminnassa.
Kenttä valmistui monien vaiheiden ja vaikeuksienkin jälkeen elokuussa 1990, mutta pelaamaan päästiin vasta kesällä 1991. Taisto Valtanen teki suuren työpanoksen yhteistyössä kentän suunnittelijan kanssa.
Kentän valmistumisen aikaan seuran johtokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt:Hannu Kalermo pj. Eero Lukka, Pentti Hoskio, Paavo Pentikäinen, Jouko Väyrynen, Martti Huusko, Kalevi Konttinen, Pertti Mikkonen, Jorma Niemi, Rauni Yli-Houhala ja Niilo Ylönen. vuonna 1991 seuran sihteeriksi valittiin Ritva Vatanen. Hän hoiti sihteerin tehtäviä 1991-1994 välisenä aikana. Vatasen jälkeen sihteerinä oli Paavo Enroth 1994-2000. Vuodesta 2001 alkaen sihteerin tehtävistä on vastannut Pirjo Heikkonen
Kentän vihkiäisiä vietettiin 9.7.1991. Kentän avauslyönnin teki pankinjohtaja Kurt Stenvall. Vihkiäispäivän ohjelman muodostivat vihkiäistilaisuus puheineen, kutsukilpailu ja illanvietto ravintola Koivukoskessa. Seuraavana päivänä oli vielä avoin avajaiskilpailu. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi klubitoimikunta klubimestari Pertti Mikkosen johdolla. Yleisömenestys oli hyvä.
Seura pyrki alusta alkaen olosuhteiden mukaan huolehtimaan jäsenkunnan koulutustarpeesta. Jo vuonna 1989 Jorma Niemi osallistui sääntö- ja etikettikoulutukseen. Pentti Hoskio ja Teuvo Makkonen puolestaan osallistuivat kilpailujen järjestämiskurssille samana vuonna. Tuomarikoulutukseen osallistuivat vielä ennen kentän vihkimistä Pentti Hoskio ja Martti Huusko.
Koulutus jouduttiin järjestämään ja hoitamaan pääasiassa jäsenten omin voimin, koska silloin ei seuralla vielä ollut omaa Pro:ta. Opettajina toimivat pitemmälle ehtineet jäsenet.
Alusta alkaen oli kuitenkin tavoitteena, että jokainen kurssilainen saa myös ammattiopettajan, eli pron opetusta. Tähän käytettiin vierailevia opettajia lähiseuroista. Useina vuosina ammattiopettajina toimivat mm.: Sauli Mäkiluoma, Petri Peltoniemi, ja Jari Koivusalo sekä Reijo Linna.
V. 1996 seura teki kauaskantoisen päätöksen hankkia oma Pro. Harri Thil päätettiin lähettää seuravalmentajakurssille. Sen jälkeen Harri on suorittanut lajivalmentajatutkinnon. Harri Thilin muutettua vuoden 2008 alusta Ouluun, hänen työtään ovat tulleet jatkamaan seuran omat kasvatit: Antti Rimpiläinen ja Mikko Heikkinen. Molemmat ovat lajivalmentajia.
Juniorien koulutuksessa, huoltotehtävissä ja kilpailumatkoihin liittyneissä kuljetuksissa ja muissa järjestelyissä ovat vuosien ajan toimineet aktiivisesti Jouko Väyrynen, Juha Rimpiläinen, Jari Parkkila, Matti Korhonen ja Heikki Heikkonen.
Kentän valmistuttua panostettiin voimakkaasti uusien pelaajien hankintaan. Golfia tehtiin tutuksi erilaisin tavoin. Useana vuonna järjestettiin ennen kauden alkua kevättalvella golfin esittelytilaisuuksia teemalla Golf tutuksi. Siellä voi kokeilla golflyöntiä, tutustua välineisiin, seurojen toimintaan ja kurssitarjontaan. Useana vuonna tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Katinkullan kanssa. Lisäksi lajia esiteltiin kouluilla, työpaikoilla ja erilaisissa järjestöissä. Myös jäsenkunta teki työtä omilla tahoillaan, houkuttelemalla sukulaisia ja tuttaviaan golfin pariin.
Greencard-kurssit vetivätkin väkeä runsaasti. Vuosittain oli kursseilla n. 100 oppilasta
Kilpailutoiminta kuuluu oleellisena osana golfiin. Niinpä kilpailutoiminta käynnistyi Kajaanissakin. Ensimmäisen pelikauden aikana alkukesän ja kevään kisat pelattiin Paltamon kentällä, koska oman kentän kunto ei antanut siihen vielä mahdollisuutta.
Viikkokisat pidettiin tiistaisin Kajaanissa ja torstaisin Paltamossa. Yhteistyö Paltamon ja Katinkullan kanssa toimi hyvin. Paltamolaiset olivat alussa Kajaanin jäseniä, koska Paltamossa ei vielä ollut omaa seuraa. Paltamon kenttä oli silloin konkurssipesän hallussa ja se pyrki siitä mahdollisimman pian eroon.
Vuosien aikana merkittävin yhteistyötapahtuma on ollut Kainuu Open, eli kolmen kentän, Kajaanin, Katinkullan ja Paltamon kolmipäiväinen kisa. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran 1991. Sen suosio ja tunnettavuus on levinnyt laajalti ympäri Suomen. Osanottajamäärä on ollut useiden vuosien ajan yli sata ja sitä on jouduttu rajoittamaan 120:een. Ilmoittautumislista on täyttynyt muutamassa tunnissa.
Seuraottelut Katinkullan ja Nurmeksen kanssa ovat kuuluneet ohjelmaan vuodesta 1993. Myöhemmin Seuraotteluiden joukkoon tuli myös Iisalmi.
Naistoimikunta on järjestänyt vuosittain erittäin suosituksi tulleen Hamekisan, johon on tullut osanottajia muualtakin Suomesta. Kenttä on kilpailujen ajaksi varustettu kukkasin.
Lisäksi naiset ovat tehneet vierailuja naapurikentille: Katinkultaan, Karelia-golfiin, Kokkolaan. ja Tarinaan.
Naistoimikunta on järjestänyt kauden aikana yhdessä klubitoimikunnan kanssa monia tapahtumia, joista ovat vakiintuneet Juhannusaaton kilpailu ja illanvietto kesäisine tarjoiluineen ja kauden päättäjäiset.
Caddiemasterit ovat olleet kisojen järjestelyissä innolla mukana ja usein jopa hoitaneet ne kokonaan. Caddiemaster on henkilö, joka luo ensivaikutelman kentälle tulijalle. Kajaanin golfkentällä on ollut onni saada hyviä, ahkeria ja kielitaitoisia sekä palveluhaluisia caddiemastereita. Kiitos heille.
Kajaanilaiset ovat myös menestyneet kilpailuissa. Kainuu Openissa on tullut hyviä sijoituksia ja voittojakin. Hyvin menestyneinä voidaan mainita ainakin: Urpo Pökkä, Riku Roine, Jussi Räihä, Harri Thil, Tapio Suorsa, Pekka Suorsa, Ossi Kangasniemi ja monia muita seuramme jäseniä.
Kajaanin golfseuran menestynein pelaaja on ollut Tuomas Pollari. Hän pärjäsi hyvin jo juniori aikana ja on jatkanut loistavia suorituksia sen jälkeen. Vuonna 2007 Hän oli mitalisijoilla niin lyönti- kuin reikäpelien SM-kisoissa. Menestystä on tullut myös kansainvälisillä kentillä esim. Englannin mestaruuskilpiluissa Trevosissa 2008.

Kuvassa Juniorien kilpailuryhmä huoltajineen leirillä Meri-Teijossa keväällä 1999.Kuvan henkilöt vasemmalta lukien Mikko Heikkinen, Ville Leppä, Paavo Enroth, Tuomas Pollari, Jaakko Sarlin, Jaakko Tikkanen, Juho Kemppainen, Harri Thil, Niklas Enroth

Tuomas Englannissa Trevosin kentällä kannustajiensa seurassa.
Seuralla on tällä hetkellä lukuisa joukko lahjakkaita junioreja, jotka Harri Thil on kouluttanut. Harri on tehnyt hyvää ja arvokasta työtä valmentajana. Hän on osoittanut kykynsä Pollarin valmentajana.
Naistoimikunta on työskennellyt naisjäsenten viihtyvyyden parantamiseksi järjestämällä pelimatkoja naapuriseuroihin, väline-esittelyjä, naisten peli-iltoja ja erilaisia kilpailuja. Tapahtumista huomattavin on ollut jo toisaalla tässä historiikissa mainittu Hamekisa. Korvaamaton on se työ, jonka naistoimikunta on tehnyt koko seuran tapahtumien järjestelyissä. Tiistain peli-illat ovat vakiinnuttaneet paikkansa mukavina yhteisinä tapaamisina.
Naiset Tarinassa Hamekisan alkua odotellaan
Vilkas senioritoiminta on myös Kajaanissa ollut golfseuran selkäranka. Valtava on ollut se talkootyöpanos, jonka he ovat antaneet seuran ja kentän hyväksi. Seniorit päättivät aikoinaan, että he ottavat ykkösväylän nimikkoväyläkseen ja pyrkivät pitämään siitä huolta. Lisäksi he ovat toimineen useissa suurissa kilpailuissa toimitsijoina.

Kevättalkoot
Pentti Raimialan luentoa kuuntelemassa
Seniorit toimivat aktiivisesti myös pelikauden ulkopuolella. He ovat olleet tunnollisesti mukana talviharjoittelussa tennishallilla, osallistuneet kuntojumppaan ja kuntotesteihin ym.
Pelikauden aikana seniorit ovat tehneet peli- ja kilpailumatkoja eri puolille Suomea ja pitäneet yllä hyviä suhteita naapuriseuroihin sekä osallistuneet sielläkin talkoisiin.
Seniorien omat kilpailut ovat kuuluneet ohjelmaan koko seuran historian ajan. Mm. viikoittaiseen kahvikisaan on osallistunut vakiintunut joukko pelaajia. Seniorit ovat myös ensimmäisten joukossa lähdössä joka aamuiselle kierrokselleen.
Senioreilla on ollut vuosien saatossa kyvykkäitä vetäjiä ja ahkeria toimen miehiä, joista voidaan mainita: Tauno Lappalainen, Voitto Vatanen, Martti Hyyryläinen, Atso Lammassaari, Osmo Thil, Veijo Pääkkönen, Matti Penttinen ja Teuvo Nissinen.

Seniorit vierailulla Karelia-golfissa.
Kajaanin Golf ry on ollut mukana Suomen pohjoisten seurojen yhteistyössä ja osallistunut säännöllisesti sekä kevät- että syystapaamisiin. Seuraa ovat edustaneet näissä tapaamisissa yleensä puheenjohtaja, sihteeri ja kapteeni.
Seuran jäsenet ovat osallistuneet myös Suomen Golfliiton tilaisuuksiin, kuten liittokokouksiin, neuvottelupäiville ja koulutustilaisuuksiin. Golfliiton valtuustossa seura on ollut edustettuna useiden vuosien ajan. Valtuustopaikka on vaihdellut kaksivuotisjaksoin vuorotellen Katinkullan kanssa. Nyttemmin mukaan on tullut myös Paltamon Golfseura.
Kajaanista valtuuston jäseniä ovat olleet: Hannu Kalermo, Jaakko Sarlin, joka toimi kahden vuoden ajan myös valtuuston varapuheenjohtajana sekä varajäseninä Matti Penttinen ja Heikki Heikkonen.
Kajaanin Golf ry teki vuonna 2000 päätöksen liittyä SLU:n Kainuun Liikuntaan.
Seuran 20 v-juhlia vietettiin kauniina heinäkuun päivänä 2003 golfkentällä. Ohjelmaan kuului juhlakilpailu, johon oli kutsuttu edustajia Pohjois-Suomen muista seuroista, onnittelujen vastaanotto, puhallinorkesterin musiikkia, Seuran puheenjohtajan Matti Penttisen tervetulopuhe, sekä Jaakko Sarlinin esittämä historiikki, hyvää ruokaa ja seurustelua. Juhlapäivän kruunasi hieno sää.

20 v-juhlan väkeä
Golfkentän rakentaminen on kallista puuhaa. Sen maksavat yksinomaan pelaajat poiketen monista muista lajeista.
Suomessa eivät kunnat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole ryhtyneet rakentamaan golfkenttiä. Yhteiskunnan rooli on yleensä ollut kaavoituksessa ja lainojen takaajana. Kajaanin kaupunki on suhtautunut myötämielisesti yhdessä pankkien kanssa lainojen järjestelyihin.
Devalvaatioiden ja markan kellutuksen vuoksi voimakkaasti lisääntyneet pääomakulut aiheuttivat runsaasti päänvaivaa Golf Oy:n hallitukselle ja erityisesti hallituksen puheenjohtajalle 90-luvun alkupuolella. Valuuttaluottoja muutettiin kohtuukorkoisemmiksi markkamääräisiksi lainoiksi ja lainajärjestelyin pyrittiin helpottamaan tilannetta.
Myös ry:n puolella kannettiin vastuuta taloudesta, olihan seura muuttunut suureksi osakkeenomistajaksi. Kajaanin golf ry joutui ottamaan 150 000 mk:n lainan v. 1993, jotta seuran ja yhtiön tulevaisuus olisi saatu edes vähäksi aikaa turvattua. Lainan takasivat aktiivipelaajat ja seuran hallituksen jäsenet. Laina saatiin maksettua kokonaan pois v:n 1999 lopulla
Näinä vaikeina vuosina 1993–1995 Golf Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Paavo Pentikäinen, toimitusjohtajana Taisto Valtanen ja Kajaanin Golf Ry: puheenjohtajina Hannu Kalermo, Jaakko Sarlin ja Timo Leppänen.
Osakeyhtiön toiminta vaatisi oman lukunsa ja siitä kirjoitettaneen erikseen yhtiön historiikissa.
Kajaanin Golf Oy:n toimitusjohtaja Ossi Kangasniemi on tullut tutuksi kaikille golffareille. Hänen roolinsa niin yhtiön kuin seurankin puolella on ollut merkittävä. Tennishallin toimitusjohtajana hän on mahdollistanut ympärivuotisen talviharjoittelun tennishallilla.
Kapteenit ovat pääsääntöisesti vastanneet sääntöjen ja etiketin noudattamisen valvonnasta kentällä sekä osallistuneet koulutukseen.
Seuran historian aikana kapteeneina ovat olleet:
Ladykapteeneina ovat olleet:
Useat seuran jäsenet ovat vuosien aikana osallistuneet liiton järjestämiin sääntökoulutustilaisuuksiin. Seuran sääntöeksperttinä ja tuomarina on toiminut useiden vuosien ajan Helena Kaasinen. Hän on osallistunut lukuisiin liiton koulutustilaisuuksiin ja näin pitänyt yllä tietotasoaan.
Asuntoministeri Sinikka Mönkäre vieraili Kajaanissa asuntomessujen aikana ja pelasi kierroksen kentällämme seuran puheenjohtajan Matti Penttisen, Kajaanin kaupunginjohtaja Pentti Hakulisen ja kapteenien Malla Mikkosen sekä Timo Kaasisen kanssa.
V. 2004 heinäkuun lopulla ennätystulva valtasi kentän Kainuu Openin aattona. Kentän läpi virtaava puro tulvi yli äyräidensä ja vei sillat mennessään. Vesi valtasi suurimman osan bunkkereista. Kajaanin osalta kisat meinattiin jo peruuttaa, mutta sade loppui ja joukko senioreja puheenjohtaja Matti Penttisen johdolla korjasi sillat niin, että kisat voitiin pitää.

Kuvassa kuutosväylän katos

Näkymä yhdeksännen väylän takatiiltä viitosväylän suuntaan
Kajaanin kentän ensimmäisen Hole in onen teki Malla Mikkonen 8.7.1995 väylällä 4.
Kajaanin Keskuskoulun oppilaat (15v.)tutkivat v. 1996 yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen kanssa, vaikuttaako Kajaanin golfkenttä Vimpelinlammen veden laatuun. Kainuun Sanomat uutisoi tutkimuksen julkistamistilaisuuden jälkeen, että ”Kajaaninilainen golfväki saa Vimpelinlammen vettä ja sen kuormitusta tutkineilta Keskuskoululaisilta jotakuinkin puhtaat paperit”. Mainittakoon, että Keskuskoulu sai tutkimuksellaan voiton EU:n ESHA-järjestön ja AMOCO-kemianteollisuuden järjestämässä kansainvälisessä ympäristökilpailussa.

Kajaanin golfseuran taival alkoi 80- luvulla. Seuran toiminnan alkuvuosien tärkeimpänä tehtävänä oli kentän aikaansaaminen. 90-luvun alussa rakennettiin kenttä osakeyhtiön toimesta ja niin saattoi toiminta alkaa kentällä. Tärkeimmät painopisteet ovat olleet uusien jäsenten hankinta ja sitouttaminen toimintaan ja erityisesti nuorten ja naisten mukaan saaminen.
Kajaanin golfkenttä on yhdeksän reikäinen kaunis puistomainen kenttä ja se sijaitsee melkein kaupungin keskustassa. Kentälle johtaa pyörätie, joten se on oivallinen ja turvallinen sijainniltaan mm. junioreille. Sinne on myös helppo tulla työpäivän päätteeksi ja kiertää vaikka 9 reikää, jos siltä tuntuu. Kentän kunto on parantunut vuosien saatossa.
Välillä on ollut vaikeitakin vuosia, mutta pieni seura on joustavana ja yhteistyökykyisenä säilyttänyt virkeytensä ja aktiivisuutensa. Se palvelee edelleenkin erinomaisesti kajaanilaisia golffareita. Jatkossakin seura toivottavasti säilyttää omaleimaisuutensa ja mukavan yhteishengen, jossa viihdytään ja toimitaan tehokkaasti ja iloisesti.

Toiminnassa mukana olleiden nimiluettelo
Nimi Sivunumero
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
